Näin liikunta vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin

Liikunnan terveyshyödyt

Yleisesti tiedetään, että liikunnalla on tärkeä vaikutus yksilön fyysiseen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Liian usein liikunnan hyötyjä tarkastellaan kuitenkin vain tästä näkökulmasta. Todellisuudessa liikunnalla on paljon suurempi vaikutus yksilön terveyteen ja hyvinvointiin kuin usein osataan edes ajatella.

Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi liikunnan on todettu vaikuttavan vahvasti yksilön psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, mikä olisikin tärkeää huomioida tänä aikana, kun yleinen jaksaminen alkaa olla monilla koetuksella syksyn edetessä ja auringon valon vähentyessä. Useimmille suomalaisille pimenevät illat ja aamuauringon väheneminen tarkoittaa sitä, että aamuisin on vaikeaa nousta ylös ja jo pelkkä työpäivä tuntuu selviytymistaistelulta. Ajatus liikunnasta saattaa tuntua tällöin hyvin kaukaiselta ja jopa “pakkopullalta”, joka on helppo vaihtaa television katseluun ja sohvan nurkkaan käpertymiseen.

Miten liikunta vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin?

Liikunnalla ja liikkumisella on suuri vaikutus yksilön psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen, mikä on hyvä uutinen kaikille, jotka pohtivat keinoja pimenevästä vuodenajasta selviytymiseen! Liikunnan on tutkimusten mukaan todettu vaikuttavan yksilön psyykkiseen hyvinvointiin seuraavin tavoin:

• Liikunta tuottaa hyvän olon tunnetta, iloa sekä virkistää mieltä.
• Liikunta kääntää ajatuksia pois negatiivisista ajatuksista ja saattaa vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita.
• Liikunta voi auttaa vähentämään stressin oireita.
• Liikunnalla voidaan lievittää unettomuutta ja helpottaa nukahtamista, mikä vaikuttaa vahvasti myös arjessa jaksamiseen.
• Liikkumalla ystävän kanssa tai ryhmässä voidaan myös hoitaa sosiaalisia suhteita, mikä osaltaan lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää näin psyykkistä hyvinvointia.

Suositeltu liikunnan määrä viikossa

Terveyshyötyjen saavuttamiseksi liikunnan ja liikkumisen tulisi olla säännöllistä. Tästä syystä olisikin hyvä löytää itselleen mielekäs laji tai tapa liikkua. Hyötyjä voidaan saavuttaa jo muutaman minuutin liikkumishetkillä, arkiliikunnalla ja erilaisella touhuamisella päivän aikana, mutta yleiset liikuntasuositukset 18-64-vuotiaille ovat seuraavat:

• Reipasta liikuntaa tai liikkumista sykettä nostattavasti 2,5 tuntia viikossa tai rasittavaa liikkumista 1h 15 min viikossa.
• Lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa ainakin 2 kertaa viikossa.
• Liikuskelua, arkiliikuntaa ja keskeytyksiä paikallaanolemiseen aina, kun mahdollista.

Näitä suosituksia voidaan soveltaa omaan arkeen sopiviksi ja toteuttaa omien mieltymysten mukaan. Ottamalla liikkumisen ja liikunnan harrastamisen osaksi arkea, voi pian huomata, että mieli virkistyy, arjessa jaksaa paremmin, eikä pimenevät illat vaikuta mieleen yhtä vahvasti kuin ennen!

Lue myös: Mikroruoasta mikrotreeneihin

• Liikunnan terveyshyödyt (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020).
• Liikunnan terveysvaikutukset (Mehiläinen, 2021).
• Liikunta. Käypä hoito -suositus. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016).
• Liikunta ja kehon kuunteleminen (MIELI, Suomen Mielenterveys Ry, 2019). 
• Liikunta ja mielenterveys (UKK-Instituutti, 2020). 
• Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. (UKK-instituutti, 2019).